torstai 28. elokuuta 2014

TOKOn rotumestaruus ja erikoisnäyttely

Se taisi olla se kesän viimeinen helle-lauantai kun suunnattiin Tampereelle erkkariin ja shelttien tokomestiksiin. Olin ilmonnut kaikki kolme kisailemaan; Sanin ja Tipin tokoon ja Saanan erkkariin. Tipi pääsi ekana "estradille", kun päivä aloitettiin alokas-luokalla. Tuomarina kaikissa luokissa oli Marja Ala-Nikkola.

Vallan pätevää oli Piipasen meno. Paikkis oli ehkä Tipin hienoin kisapaikallaanolo ikinä, keskittynyt, mutta rauhallinen. Treenit on tuottaneet tulosta! Kummallinen uusi "ilmiö" oli, että jokaiseen seuraamisen aloitukseen (myös jäävissä) tarvitsi toisen käskyn, kun meinasi jäädä pönöttämään paikalleen. Liekö treenitty liiankin tehokkaasti tota paikkista? Perusasennot seuraamisen yhteydessä oli myös hieman hukassa, mutta muuten kiva kontakti ja ihana tekemisen meininki. Vähän piti toki haukkua, joka sitten laski kokonaisvaikutuksen pisteitä.

 
Seuraamista...
Kuva Sirpa Saari

Omistaja on niin vakava, mutta onneksi Piipasta naurattaa!
Kuva Sirpa Saari
 
Pipan pisteet osa-alueittain:
Luoksepäästävyys 10
Paikallaanolo 10 
Seuraaminen kytkettynä 8,5
Seuraaminen taluttimetta 8 
Maahanmeno 9
Luoksetulo 10
Seisominen 9
Hyppy 7,5
Kokonaisvaikutus 8
Tulos: ALO 1, 178p, sij 3/8
 
Ja kolmas ykköstuloshan tarkoittaa, että Piipa on sitten jatkossa TK1 Piipa :D
Ja nyt on tulokset kasassa myös toko-ykkösruusukettakin varten. Jihuu!
 
Avoimen luokan jälkeen oli Sanin huki. Tässä vaiheessa näyttelyväki oli jo saapunut suurimmaksi osaksi paikalle ja oli ensimmäinen kerta kun Sani otti vähän häiriötä yleisöstä. Yleensä Sanille häiriötä on tuottaneet vain kehässä olevat ylimääräiset merkit. Nyt parissa liikkeessä tarvitsi kaksoiskäskyn kun jäi kuuntelemaan kehän ulkopuolisia riekkumisia ja haukkumisia...Shelttikaverit on vissiin vähän liian ihania! ;) Meidän lähtönumero oli 1, joka on mulle se ehdottomasti epämieluisin. Mun on tosi vaikeaa keskittyä koiran virittämiseen, kun se pitää tehdä vahdilla ja kiireessä.. No jonkun on aina oltava eka. Sanilla nollautui 2 liikettä, muuten ihan ok menoa, joskaan ei kyllä parasta Sania. Ruutu oli vaikea (epätasainen maa, pitkä nurmi ja keltaiset ruutumerkit) ja arvasin jo etukäteen ettei tule onnistumaan. Sani kyllä yritti ihan tosi kovasti, mutta ei vaan hahmottanut ruutua. Ruutujen vaikeusaste vaihtelee kyllä ihan hurjasti eri kokeiden välillä. Liikkeestä istuminen meni taas seisomiseksi. Tuomari sanoi että liikun liian nopeasti(Sanin piti kuulemma liki laukata) jolloin koira ei ehdi reagoida käskyyn. Olisiko tässä syy, miksi ollaan nyt useammassa kokeessa nollattu juuri tämä liike(jännitänkö ja siksi alan hilputtaa kovempaa?)? Treeneissä kun ongelmaa ei ole!
 
 Näin se metalli noudetaan.
Kuva Sirpa Saari
 
Sanin pisteet oli seuraavanlaiset
 
Paikallaanolo 10
Seuraaminen 8
Istuminen 0
Luoksetulo 7
Ruutu 0
Hyppynouto 10
Metalli 9,5
Tunnari 7
Kauko-ohjaus 8
Kokonaisvaikutus 9
Tulos VOI 3, 208p ja sij 1/3

Sirpalle iso kiitos kuvista!! Typsyt on niin onnellisen näköisiä hommissaan :)
 
Saanan olin ilmoittanut mukaan humputtelemaan..Kun nuoriso pääsi, niin täytyihän muorinkin päästä! Tuomarina nartuilla toimi kasvattajatuomari Jane Hill. Saanalle tulokseksi EH ja varsin suloinen arvostelu:
 
"Good outline. Lovely condition. Refined head. Ears are prick. Would prefer to be smaller. Lovely mover."
VET EH
 
Mielestäni näin aikaisemmin muutaman kehäkuvan, jonka Saaren Sirpa oli Saanasta ottanut, mutta nyt en enää löytänyt niitä. Joten tässä kuva kehä-prinsessta "kehän laidalta" :)

Murunen
 
Ja kuten kuvasta näkyy, pystyillä korvilla mentiin kehään! Päätin jo ilmotessa, etten edes yritä tehdä niille mitään, enkä tehnyt! Mietin kyllä, että mahdanko saada pahoja katseita, kun tuon pystykorvaisen kehään, mutta eipä asia tuntunut ketään ihmetyttävän. Vetsku-narttujen voittajan omistaja tuli jopa kehän jälkeen ihastelemaan Saanaa, kehui miten hienossa kunnossa Saana on ja kuinka kauniisti se liikkuu. Nämä kommentit lämmitti kovasti mun mieltä! Taitaa sheltti-ihmiset olla yhtä mukavia kuin koiransakin :)
 
Oli tosi ihanaa nähdä taas paljon tuttuja, se on sitä näyttelyiden parasta antia :) Mikaelalle ja pojille kiitos ihan parhaasta matka-, kisa- ja kehänlaita seurasta! Tässä vielä kuva meidän hunnilaumasta :)
 
 
Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit saanut olla mukana!! :)
 
Muutakin kertomisen arvoista ollaan touhuttu, mutta jatkan seuraavaan postaukseen, koska YouTube ei suostu yhteistyöhön tällä hetkellä :/
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti