Joulu ja lomat vietytti. Ihanaa oli!!! Ainut ikävä puoli kaikissa lomissa on se (ja ihan sama onko kyseessä 4 päivän vai 4 viikon loma), että ne loppuu aina iiiihan liian nopeasti!;)
Typsyt oli mitä ilmeisimmin olleet tosi kilttejä, koska saivat jouluna niin paljon lahjoja! Kiitos teille kaikille ihanille...no tontuille;) ihanista herkuista ja leluista!! Niitä on niin paljon, että typsyillä joulu vaan jatkuu ja jatkuu!:D Muutama kuva lahjoista, enempää en jaksanut räpsiä, kun sisäkuvat on vaan niin surkeita:( ja herkkukuvia on mahdoton ottaa, kun meni jo;)
Saanan turkinkasvatus on edelleen vähän vaiheessa, joten se sai lahjaksi uuden lämpöisen pedin. Ja voi, että neiti rakastaa uutta petiään:) Siellä se nytkin köllöttelee, kun kirjoitan tätä:)
Aattona meidän laumaan liittyi myös uusi tulokas! Saanko esitellä:
Pikku-Muu!!!
Yhteiskuvan saaminen oli melkoisen työn takana, kun eturivin tytöt olisi niin kovin jo halunneet päästä tekemään lähempää tuttavuutta Muun kanssa...
Ja niin kiva kuin Muu olikin, niin ei oo Sanille möhkön voittanutta!! Möhkö on vaan jotain niin rakasta...
Tipi sen sijaan...sanotaanko, että Tipin aatto-ilta sujui suurimmalta osin Muun kanssa riekkuen:D Välillä huilitauko ja sit leikki taas jatkui...tähän tyyliin...
Täytyy nyt esitellä samassa yhteydessä, kun Tipi sai yhden etukäteislahjan messarin tuliaisina:
Eikö ookin pähee:D Panta on siis Irene Vinhan "käsialaa":)
Uusi vuosi sujui rauhallisesti. Olin töissä viiteen asti ja sitten koirille pikalenkitys. Typsyt ei raketteja pelkää, mutta itse pelkään, että joku vahingossa (tai tahallaan) heittää jonkun papatin tai muun rätisijän koirien jalkoihin, joten ollaan aina jätetty pahimman räiskeen aikaan lenkit tekemättä. Puoli yhdeltä käytiin sitten heittämässä ilta(yö)lenkki korttelin ympäri. Edelleen ulkona paukkui ja räiskyi, mutta tytöt ei reagoineet mitenkään. Ne viis veisasi raketeista:) Mä olisin ihan mielelläni suoriutunut sieltä tihkusta ja liukkaudesta vähän nopsempaakin kotiin, mutta neideillä oli niin hirveesti merkkailtavaa...;) No mutta ihanaa omistaa paukkuvarmat koirat!!
Näin uuden ja vanhan vuoden kynnyksellä on vissiin tapana tehdä jonkinlaista koostetta menneen vuoden saavutuksista ja tekemisistä..
mitä meidän vuosi 2012 sitten sisälsi:
Me treenattiin paaaaaljon ja kisattiin vähän vähemmän...
Syksyllä Tipi siirtyi kahdella nollavoitolla kakkosiin ja nappasi ekoista kakkosen starteista myöskin nollavoiton + ensimmäisen kakkosten luvan..Nämä kolme nollaa peräkkäisistä kisoista:)
Loput ajasta keräiltiin lähinnä hyllyjä (15kpl) ja mahtui joukkoon pari tulostakin (2x5vp ja 1x10vp). Kokonaisuutena meidän tulosrivi ei ehkä kovin hohdokkaalta näytä, mutta meillä on ollut Tipin kanssa ihan huippuhauskaa aksan parissa ja samalla hyvällä fiiliksellä jatketaan. Tuloksia tulee jos on tullakseen:D
Sanin kanssa käytiin pari tokokoetta. Ekassa kokeessa käytiin testaamassa mitkä liikkeet toimii kisatilanteessa... osa toimi, osa ei;) Ei tulosta, mutta paljon kokemusta! Toka kokeessa Sani teki niin hienoja suorituksia, että olin pakahtua onnesta! Mun mahtava pieni tokokoira! Laskeskelin, että jos oltaisiin saatu paikallaolosta se vakkari 10 ja tunnarista olisi riittänyt 7, niin se olisi ollut 1-tulos:) Mutta 2 nollaa ja pisteet ropisi -> ei tulosta. Joten kokemusta jälleen ja aivan hurjan hyvä mieli:D Treenit jatkuu...
RallyTokossa kisailtiin yhden kisan verran josta hyväksytty tulos ja Sanille titteli RTK1.
Näytelmissä käytiin sekä kotimaassa ja maailmalla...
Tipille Mäntsälästä EH, Sanille Karjaalta ERI. Sanille Virosta ERI 1 ja Ruotsin tuliaisina Sanille ja Tipille molemmille 2xEH.
Sani Karjaan näyttelyssä.
Kuva Riitta Vanha-Perttula
Saana sai kesäksi uuden tukan...
Turkki kasvoi hiljakseen...heinäkuussa se näytti tältä:
Syyskuussa neidille oli kasvanut jo tosi nätti turkki...
Turkin kasvu on ollut odotettua hitaampaa (varmaankin johtuen Saanan iästä) joten nyt talvella olen joutunut kovemmilla pakkasilla pukemaan neitiä...
Karvaa alkaa olla jo sen verran, että trimmaussaksille olisi taas käyttöä ja ihan siis tarkoitan vaan korvakarvojen siistimiseen;)
Yhtään en kadu, että ajelin Saanan, neidillä oli niin helppo kesä! Ja muuttui kyllä ihan pennuksi, paitsi ulkonäön, niin myös käytöksen suhteen:D Ja se on kyllä ihan puppu puhetta, että paksu turkki muka viilentäisi paremmin kuin ajeltu!! Saana ainakin jaksoi ihan eri tavalla helteet kuin aikaisempina vuosina turkkinsa kanssa:) Saana alkaa olla kuitenkin sen verran iäkäs (mummoksi en sitä edelleenkään suostu kutsumaan!!), että se palelee muutenkin herkemmin kuin nuoremmat, joten talvella sillä olisi pakko olla turkki. Joten ensi kesänä me haetaan viilennystä coat kingin avustuksella trimmauskoneen sijasta:)
Treenailujen ja kisaamisten lisäksi ollaan temputeltu ja jumpattu joka viikko. Kesällä käytiin nuuskuttamassa epäsäännöllisen säännöllisesti verijälkeä ja hakuiltiin muutamia kertoja...
nenähommissa mejä-metsällä
ja sitten toki uitiin ihan hurjan paljon...:D
ja treffattiin kavereita...
Kuva Jani Kiri
Entäs ne tavoitteet tälle vuodelle? Päätin, että tänä vuonna en laita tavoitteita enkä lupaa mitään:) Toivon että pysytään terveinä ja jos sen lisäksi vähän onnea ja iloa:) Näillä mennään ja katotaan mitä elämä eteen tuo...
Loppuun vielä tämmöinen hauska ajatus:
Vaikka aina ei jaksakaan olla positiivinen, niin jos edes silloin tällöin muistaisi iloita siitä mitä on, iloita ihan vaan tästä päivästä:)
Ihanaa alkanutta vuotta kaikilla!!
