Saana-muori täytti 14 vuotta 15.3! Onnea muru!
"Elämä ei ole vuosia, viikkoja, tunteja vaan silmänräpäyksiä.
Iltaruskoja, aamukasteita, elettyjä, jaettuja hetkiä.
Niissä mitataan kaikki se, millä todella on merkitystä."
Juhlan kunniaksi päästiin ystävien kanssa metsälenkille vihreään metsään ja sen jälkeen kakkukahviteltiin. Kiitos kaikille seurasta :)
Synttäripoppoo
Kuva Eija Tienhaara
Sama kööri :)
Synttärien jälkeisenä maanantaina tehtiin taas reissu Porvooseen. Synttärisankari ja pikkuneidit pääsi jälleen fyssarille ja nyt on kaikki taas rennon letkeitä ja vetreitä :) Koko vapaapäivä (tai ainakin se valoisa aika) siinä hurahti, mutta hyvän asian puolesta.
Viime viikonloppu olikin sitten varsinainen tehoviikonloppu. Lauantaina tokokoe ja sunnuntaina näyttely. Molemmat Sanin kanssa, joten saatiin neiti Saniainen kanssa viettää oikein tupla-annos laatuaikaa keskenämme :)
Lauantain koe oli Ojangossa Racinel areenalla. Ilmotessani suunnittelin kovasti treenaavani "hullun lailla", mutta unohdin tykkänään nuo pimeät illat...Niin monen voi-liikkeen treenaukseen tarvitsisi valoa ja tilaa mitä tähän vuoden aikaan on aika hintsusti tarjolla. Joten treenailtiin se mitä tuolla pimeässä kyettiin eli aika vähän. Onneksi tämän suhteen helpottaa ihan kohta kun siirrytään kesäaikaan, jeee :)
Tuomarina lauantain kokeessa oli meille uusi "tuttavuus" Aino Juhantalo. Juuri ennen paikallaaolon alkua (oltiin siis jo kehässä) toinen koira karkasi kehääntulotarkastuksesta Sanin luo haistelemaan. Ihan ystävällisellä mielellä onneksi ja onneksi Sani on sen verta kylmähermoinen, ettei ottanut asiasta mitään pulttia. Se kun on koiralle aika epäreilu tilanne olla käskyn alla kun toinen tulee iholle. Vähän kyllä jännitti, että pysyykö karkurikoira paikallaanolon ajan paikallaan, mutta hyvin pysyi. Vissiin tartti vaan päästellä hyöryt pihalle ennen töihin ryhtymistä ;) Paikallaanolosta "tienattiin" 10 pistettä.
Paikallaanolossa.
Kuva Laura Nissinen
Kuva Laura Nissinen
Tuomari oli tosi tiukka haukkumisen suhteen ja rokotti meidän yhteistyöpisteitä tästä syystä aika lailla, saatiin 6. Ripitti mut oikein kunnolla asiasta kehän jälkeen. Kuulemma hänen kehässä saa haukkua vain hän (lisäsi kyllä että toisin sanoen kukaan ei siis hauku ;)) ja vaikka Sani ei haukukaan liikkeissä niin kuulemma liikkeiden välit on yhtä lailla arvosteltavaa aikaa jne, Totesi kyllä loppuun, että muuten meno oli iloista ja kivannäköistä ja kunhan laitan nuo pikkuvirheet kuntoon niin aletaan tehdä hienoja tuloksia. Lopputulema siis tällä kertaa VOI 3 216p.
Se on ihan totta, että säännöt kieltää haukkumisen ja mua ei mitenkään haittaa, että asiasta rokotetaan, kovallakin kädellä. Ja ehkä sen saisi opetettua pois, ehkä ei? Mutta enpä kyllä aio edes yrittää. Sani tykkää tokosta, mikä on mulle se tärkein juttu! Ja meidän tapauksessa sen innon ja motivaation mukana nyt vaan tulee sitä haukkumista. Mulle se on vähän niinkuin osa pakettia, eikä haittaa mua! Muutenkin Sani täyttää kohta 10 vuotta. En tiedä minkä ikäisenä tokokoirat yleensä eläköityy lajin parista (toivottavasti ei vielä piiiitkään aikaan, en halua ajatellakaan), mutta joka tapauksessa en aio käyttää yhtään aikaa mihinkään semmoiseen mikä ei ole kivaa. Yhteistyön kerroin on joka tapauksessa vain 1, joten ihan sama vaikka saataisiin siitä 0. Näillä mennään ja se riittää mihin riittää, pääasia että on hauskaa! Ja onhan me haukkumisesta huolimatta jo yksi VOI1 tienattu... :)
Haukkui? Kuka muka? En minä ainakaan!!
Oli kyllä ihan hirmu kivaa käydä taas kisailemassa. Seuraava koekin on jo katsottuna kalenteriin, jos vaan mahdutaan mukaan...
Myös Mikaela ja Tao oli samassa kokeessa. Meidän yhteistreeni-yritelmät on peruuntuneet milloin minkäkin syyn takia, joten oli kiva nähdä pitkästä aikaa ajan kanssa. Kiitos vielä kivasta seurasta :)
Sunnuntai aamuna suunnattiin sitten (ei niin reippaana) Lahden KV-näyttelyyn. Hyvinkäältä nappastiin Heidi kyytiin mukaan, joten matkat sujui rattoisasti. Veteraanit oli siirretty eri tuomarille ja olivat jo heti aamusta. Sania varmaan vähän väsytti edellispäivän koitokset, koska ei ollut ihan niin riemukkaalla tuulella kuin edellisessä näyttelyssä. Namitkin unohtui kaikessa hötäkässä kotiin, joten jouduttiin pärjäämään repusta löytyneillä kuivanapuilla. Vähän temputtelua ennen kehää ja löytyihän se fiilis sieltä. Tällainen arvostelu saatiin ruotsalaiselta Nina Lönner-Anderssonilta.
Very feminine bitch. Nice expression. Too broad in skull. Nice shape. Good reach of neck. Could have better spring of ribs. Elbows bit loose. Good enough angulations. Short sloping croup. Lovely temperament. Showing in very good condition but needs more reach and drive.
VET EH
Nyt luulen, että jäädään näyttelyiden osalta odottelemaan toukokuun loppua ja Sanin synttäreitä. Sen jälkeen voidaan sitten alkaa bongailla niitä "yli 10v veteraanit ilmaiseksi-näyttelyitä" ;)