maanantai 18. huhtikuuta 2016

007 ja lupa rallittaa :)

One happy girl :)

Tipi kävi viikko sitten maanantaina fyssarilla ja oikein hyvä reissu oli! Piipasen lavanseutu oli erinomaisen hienossa kunnossa (ts siellä ei ollut mitään hoidettavaa), joten nyt saadaan lopultakin alkaa palailla normiarkeen. Iso jeee! Vapaana saa alkaa viipottaa silleen pikku hiljaa kerrallaan ja kera hyvien lämmittelyjen. Pitää toki seurailla vähän tarkemmalla silmällä näkyykö "uusi elämä" jotenkin kropassa. Onko jäykkä heräämisen jälkeen, venytteleekö enempi/vähempi kuin normisti jne. Jumppaohjeena tuttuja ristikkäisnostoja jotta varmasti käyttää myös iskun saanutta jalkaa yhtä tasaisesti kuin toista. Kuukauden päästä on uusi fyssarikäynti, jossa näkee sitten miten kroppa on reagoinut. Mut niin ihanaa, että saadaan palailla taas normaaliin. Saikku oli sen verta pitkä, että joudun välillä oikein muistuttamaan itseäni, että me todellakin saadaan taas tehdä juttuja :) Ihana, ihana arki :)

Pieni sininen agentti *sydän*

Fyssarikeikan jälkeen Tipi jäi huilimaan hoidon jäljiltä ja me hilpastiin Sanin ja Kujeen kanssa moikkaamaan Mariannen poppoota.

Riemua pellolla

Värisuora :)

Rallallallalaaa!

Jiihaa!

Pojat tanssii :D

Näin laitetaan tassuilla koreesti..

Lenkin saldona onnelliset, väsyneet koirat ja yks poikkipurtu hihna. Koska Kujettahan ei jätetä puuhun odottamaan kun toisista otetaan posekuvia... hän söi tiensä vapauteen (ja kulkee nykyään tyttöjen värisessä hihnassa) ;) Kiva aurinkoinen iltapäivä kivassa aurinkoisessa seurassa, kiitos Marianne ja poppoo!

Torstaina treffattiin russelitytöt ja maustepojat Märkiössä. Tipikin pääsi nyt ekaa kertaa rallaamaan kaverien kanssa vapaana. Voi miten hää nautti! Hihnaelämä kuitenkin jatkui, eri sinisen kanssa tosin. Karmalla meinaan oli juoksut just meneillään. Ei vielä tärpit, mutta niin vaan Kujeen ja Karman välillä rakkaus leiskui ja roihusi siihen malliin, että pakko oli pistää hihnoihin. Voihan rakastunut nuoripari :D

Kameraa ei ollut mukana, mutta tässä täytekuva lenkiltä parin kuukauden takaa.

Ja tää täytekuva on vielä vähän pidemmän ajan takaa. Tää on jotenkin hupaisa; tytöt posettaa ja pojat vaan pelleilee :D


Lauantaina töitten jälkeen jälleen Märkiöön. Tällä kertaa tällaisessa seurassa.




Sirpan ja shelttityttöjen Kiran, Hillan ja Kaisan kanssa kierrettiin vuosia sitten Baltiaa ympäri näyttelyreissujen merkeissä. En tiedä muistiko tytöt enää toisiansa, mutta hyvin synkkasi jutut yhteen :) Ja Kuje sujahti joukkoon kuin kala veteen :D Kiitos lenkkiseuralle, oli kiva nähdä pitkästä aikaa!

Sunnuntai aamusta ajeltiin Kujeen kanssa pentutreffeille. Pieni poika sininen sai uuden pienen ystävän. 

Scott 8vk, voi mahdoton tuota söpöyden määrää :)

Heistä tuli heti parhaat kamut 

Pieniä poikia kuvan täydeltä :D

Tällä kertaa Kuje ei ollutkaan se porukan pienin. Näytti suorastaan valtavalle :D

Voi pojat!


Tulipas kuvapainotteinen postaus. Nyt en jaksa kirjoitella enempää, mutta seuraavaan päivitykseen sitten vähän treenijuttuja, kun tulin lupautuneeksi mukaan yhteen, ei ollenkaan järkevää juttuun...taas!! Voi mua :P Mutta siitä myöhemmin...

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Tipi 7v ja Kujeen mätsäri


"Minä rakastan tätä koiraa.
Silkkikorvat, mantelisilmät,
leuanalus samettia.
Kun ei mitään jaksaisi,
se tulee, huokaa,
laittaa korvat linttaan.
"Ei oltaisi surullisia"
Olen onnekas:
Kaikista maailman ihmisistä
juuri minä sain tämän koiran."
-Minna Lumirae

Tiistaina Piipa-pikkuinen täytti 7-vuotta. Ajatusteni jatke. Se tulinen ja kiihkeä. Kuitenkin myös niin kiltti ja tottelevainen. Ehtymättömillä pattereilla käyvä energiapakkaus ja ikuinen pentu. Raivostuttavan rakastettava pieni pyörremyrsky.
Onnea pikkuinen, niin rakas pieni sininen!

7-vuotis posetus
kuva Eija Tienhaara

Tipin liukastumisesta on nyt melkein 9 viikkoa. Huomenna mennään käymään fyssarilla ja toivottavasti saadaan lupa normiarkeen! Nyt ollaan siis vietelty remmielämää edellisestä fyssarikäynnistä lähtien. Yhtään ei onnu, eikä kevennä jalkaa (ei ole keventänyt kertaakaan sitten liukastamisen jälkeisten muutaman päivän jälkeen) ja muutenkin niin terve kuin pukki olemukseltaan :D Lihasrevähtymä (jos on se, eikä vaan venähdys) pitäisi parantua 6-9 viikossa. Kaikki pointit siis puoltaisi positiivista "tuomiota"... mutta huomenna selviää. Saapi peukuttaa! 

 Joku aika sitten oltiin Vuosaaressa kuvailemassa ja kolmen tunnin ristiin rastiin kävelyn ja kuvailujen jälkeen päätin päästää Tipin hetkeksi vapaaksi, jotta saisin muitakin kuin pönötyskuvia. Uskoin ihan vilpittömästi, että kolmen tunnin kuvailujen/käppäilyjen jälkeen meno on rauhallista, mutta kolme ekaa kuvaa oli tällaiset:

Yksikään...


jalka....

ei taida osua maahan...

Ehkä "hieman" kasautunutta energiaa siis. Ei auttanut kuin ottaa niitä pönötyskuvia...

 Tipi on kyllä ollut ihan äärimmäisen kiltti saikuttaja. Ei hypi seinille, vaan purkaa energiaansa leluihin ja Kujeeseen ;) Lenkillä tosin huomaa, ettei ole päässyt yhtään rallaamaan, kun meinaa kommentoida vähän turhankin herkästi vastaantuleville koirille...Jospa se vapaus nyt koittaisi!!!

Kuje kävi tänään ekaa kertaa mätsärissä tuloksella PUN 4. Kujeesta päivän parasta antia varmaan oli kehänlaita täynnä uusia ihania kavereita. Nartut/urokset ja minkä ikäiset vaan, kaikki kävi. Pieni poika sininen sai painia sydämensä kyllyydestä. Leena nappasi Kujeesta myös kehäpönötyskuvan, kiitos!!

Kuva Leena Himberg

Mätsärin jälkeen kaveri totesi, että "jos ottaisin sheltin, ottaisin Kujeen. Onneksi en ota, sä et varmaan siitä luopuisi :D"

Semmoinen pieni hurmuripoika se on :)