Miljoona, miljoona, miljoona ruutua!

Tää ärsyttävä radiorenkutus on ehkä maailman paras tokon tsemppaus"biisi"...Pakko jaksaa treenata, kun radiossakin koko ajan asiasta muistutetaan :D Nykyään hymyilyttää joka kerta kun kuulen tämän!

Sanin ruututreenin olen nyt jakanut kolmeen osaan:
1) Ruutuun lähetyksiä, jossa namikuppi (tai monesti koko iltaruoka)
2) Pelkälle namirasialle lähetystä, josta pysäytys seisomaan kesken matkan. Pointtina, että tottelisi seiso/maahan käskyä välittömästi myös ollessaan kauempana musta (eli siis ruudussa). Vapautus rasialle
3) Ruudusta sivulle seuraamaan tulemista
1 ja 3 kohdat sujuu hyvin. Kakkonen vaatii vielä vahvistamista. Joko pysähtyy kuin seinään tai sitten ei pysähdy ollenkaan :/

Paikkamakuuta ollaan Sanin kanssa otettu muutaman kerran, kun viime kokeessa tää yllättäen nollautui. Pysyy toooosi hyvin, kop, kop! Kesti jopa sen kun vieruskaverit lähti haukkuen juoksemaan toisen koiran luo. Ehkä se viime kokeen nollailu oli vaan joku ajatuskatkos?

Piipan paikkiksessa kokeilin käydä hetken piilossa (ehkä 10sekuntia). Hyvin kesti! Jeee, homma etenee!! :)

Treenien lopuksi vähän temputeltiin

Viime viikon torstaina käytiin taas Jennan agility-opissa Lohjalla. Vaikein kohta oli kepeiltä poispäinkäännös hypylle, joka piti tehdä ns keppien väärältä puolelta. Ensin otettiin pallon kanssa ja sitten ilman. Ja sehän sujui, pallon kanssa ja ilman :D Jennakin oli hämmästynyt, että se sujui noin vaan, kun oli kuulemma ollut vaikea ohjauskuvio monille meitä huomattavasti kokeneemmillekin koirakoille!! No Jennan treeneissä käy monesti näin; me tehdään sujuvasti vaikka kuin vaikeita juttuja, jotka ei ehkä onnistuisi muuten!! Ja melkoisen huikea fiilis noista onnistumisista aina tulee, vaikka sama juttu ei ehkä enää onnistuisikaan seuraavalla kerralla kun itsekseen yritetään :D Myös keinu oli tosi hieno, Tipi tuli täysillä päähän asti. Keinu tehtiin vaan pari kertaa, joten saattoi kyllä olla onnenkantamoinen ja toinen! Tuskin ne edellisviikon yhdet vahvistavat treenit nyt näin tehokkaat oli :D Lopussa oli semmoinen ihana luukutussuora. Kaksi hyppyä ja suora putki meni hyvin, mutta vikalla hypyllä Tipin piti joka kerta kääntyä kysymään. Tämmöiset kohdat on Piipaselle vaikeita irrota. Vahvistettiin sitä vikaa hyppyä pallon kanssa. Kiitos Jennalle hurjan kivoista treeneistä jälleen kerran!!

Lauantaina meidän lauma kasvoi väliaikaisesti, kun Cooper 8kk tuli kyläilemään.

 

Aivan ihana pentunen, niin kiltti ja helppo pikku-murunen! Ainoastaan lenkille lähdöt oli hieman kaaottiset, kun villitsivät Tipin kanssa toisensa ja ekat 500m meni kieltämiseen ja remmien selvittämiseen. Muuten elo 4 koiran kanssa sujui yllättävän helposti ;)

Sunnuntai aamusta suunnattiin Tipin ja Cooperin kanssa Lahden KV näyttelyyn, matkaseurana Ilse ja Nuppu. Tuomarina oli ruotsalainen shelttikasvattaja Carin Åkesson. Todella miellyttävä ja ihanasti koiria käsittelevä tuomari.

Olin luvannut esittää Cooperin, joten pääsin pitkästä aikaa pentukehään :) Pöydällä olo ja seisotus sujuivat Cooperilta kuin vanhalta tekijältä, mutta ne liikkeet...Mulla oli hihnan päässä varsinainen villi varsa, joka hyppi, puri hihnaa ja haukkui. Mua nauratti ja tuomaria nauratti. Jäätiin sitten ihan ansaitusti kolmansiksi eli viimeisiksi, vaikka arvostelu olikin tosi kaunis! Omistajansa Sari totesi, että mieluummin iloinen ja rohkea pentu, kuin arkailija! :) ja olen kyllä niin samaa mieltä!

Tipin vuoro oli sitten iltapäivästä. Pieni sininen handlasi kehähommat tuttuun tapaan kerrassaan mallikkaasti, ainoastaan liikkeissä ehkä ajoittain vähän haistelua. Arvostelu oli seuraavanlainen:

"Ideal stor tik. Kilformad huvud med bra nosparti. Runda ögön. Välplacerad ögön. Utmärkt hals. Lite slutande kors. Välformad bröst korg. Goda vinklar fram och bak. Rör sig ngt underställd bak. Merlefärgen är allt för mörkt."

Kehäkuvia ei ole, joten lenkkikuva kelvatkoon!  :D

Arvostelun päätteeksi tuomari tuli sanomaan, että valitettavasti väri on liian tumma ja tuloksena EH. Arvostelu on musta hyvinkin Tipin näköinen. Tuo kommentti liikkeistä (liikkuu takajalat allaan tai jotain semmoista?) tuli ehkä sen haistelun tähden? Jumia siellä ei ainakaan ole, kun fyssarilla käytiin juur alkuviikosta. Ja kun kerroin Patricialle, että ollaan menossa näyttelyyn, niin totesi vielä, että Tipillä ei ainakaan rakenteesta tai liikkeistä näyttelymenestys jää kiinni. Ne on kuulemma sillä varsin kohdillaan. Tällaista tää on :)

Pakko muuten mainita vielä, että viimeksi Piipanen sai tältä samaiselta tuomarilta junnuluokassa H:n, perusteena silloin värin lisäksi aivan liiallinen kapeus. No tuo lause "välformad bröst korg" todistanee, että vaikka koira ei ole 1,5v valmis, niin se voi olla sitä 5-vuotiaana :) Miksi siis nuorien koirien odotetaan olevan valmiita jo junnu-ikäisinä?

Oman kehän jälkeen suunnattiin kannustamaan Nuppu-ystävää, joka hoitikin homman kotiin tyylillä ollen PN2 kera vara-Cacibin! Onnea Nuppu ja Ilse! Piipakin sai issikkakehällä kovasti ihailua osakseen. Niin paljon, että jos Pipa olisi ihminen, niin se olisi ehkä punastunut :D

Kotimatkalla poikettiin jätskillä. Tytöt oli sen ansainneet!

Oli kyllä tosi kiva reissu ja vähän tekisi mieli ilmoitella taas johonkin näyttelyyn! Mua ei vaan yhtään kiinnosti viedä kenellekään idänihmeille ja uggabugga-tuomareille. Kasvattaja- tai kotimaisia tuomareita taas on niin harvoin tai sellaiset näyttelyt menee töiden/muiden menojen kanssa päällekkäin...Joten voipi olla, että se on kuitenkin taas näyttelytaukoa edessä ;) Kattellaan! Seuraava koitos on joka tapauksessa ihan toisen lajin parissa, siitä lisää myöhemmin :)

Vikojen lomapäivien puuhailuja

Pääsiäinen vietelty ja samoin kerrassaan ihana talviloma! Kyllä olisin voinut vielä toisenkin viikon lomailla.. :) kesälomaa ootellen!! Ulkoilusäät on kyllä ihan parhaat tällä hetkellä, ei ooo liian kuuma, eikä oo hyttysiä :) Kyllä kelpaa nauttia metsälenkeistä!!

Sunnuntaina käytiin aamusta treenailemassa Marin ja poikien kanssa jau:n hallilla. Sani tokoili. Ruutuun lähetystä ensin pelkiltään (kupille!). Sitten kaukoja, liikkeestä istumista ja luoksetulon pysäytystä, joista kaikista vapautus namikupille ruutuun. Tiedä nyt sitten vahvistaako tämä ruutua, mutta tuskin ainakaan huonontaa ;) Iloisesti ja vauhdikkaasti Sani sinne ainakin joka kerta syöksyi!! Samoin otettiin ruudusta seuraamaan tuloa. Tän osa-alueen treenaus meinaa aina unohtua multa, nyt muistin senkin :) Piipanen otti vähän keppejä ja keinua. Mari huomautti, että Tipi jarruttaa keinulla vähän turhan aikaisin (mikä on ihan totta!), joten otettiin muutama toisto ihan alkeiskeinu harjoitteita. Eli palkkaus keinun päässä ja avustaja laski keinun. Muutaman toiston jälkeen kokeiltiin ilman apuja ja kas, heti parani :) Täytynee alkaa ottaa tällaisia harjoituksia aina silloin tällöin, kun nähtävästi vaikutukset näkyy tosi nopeasti! Saanakin "treenasi" tai oikeammin ehkä höntsäsi.. :) Kiitokset Marille seurasta ja hyvistä vinkeistä!! Mun täytyisi kyllä nyt aktivoitua omatoimitreenailuun ihan itsekseenkin!! Kun on kerran halli käytössä ja vielä lähellä, niin tyhmää jättää loistavat mahdollisuudet käyttämättä!! :)

Iltapäivästä suunnattiin Lohjalle palluttamaan tällaisia pikkuisia..

Vauhtia riitti!

 

Tää tyty oli sellainen viipottaja, että oksat pois! :)

 

"Mä tuun niin lujaa, kun näillä pienillä jaloilla vaan pääsee!!" :D

 

Suukko äipän muruselle!!

 

"Olen suloinen ja tiedän sen!" :)

 

 

Hupsista, kaveri kumossa :)

 

 

"Täältä tullaan elämä!"

 

Ihana pikkuinen piiperöinen!



 

Kurmuutusta :)

 

Vähän jo väsyneempää painia :)

 

Voiko tällaiselta nassukalta kieltää mitään?!! ;)

 

Pikku-kaunotar!

 

Ja kun pennut on tarpeeksi hyvin väsytetty, niin saattaa tällaisetkin kuvat onnistua ;)

Koko poppoo: Baron, Paula, Paavo ja Lulu

 

Ei varmaan tartte sanoa, miten ison pentukuumeen tää nelikko sai aikaan!! Onneksi kaikki oli varattuja, muuten ois tunteet saattaneet jyrätä järjen tällä reissulla ;)

Vikana loma päivänä eli pääsiäismaanantaina käytiin eksymässä Vaakkoissa Janitan, Nanan ja Mysin kera ;) Yritin välttää suoalueet sillä seurauksella, että puolet ajasta en tainnut ihan tarkkaan tietää missä ollaan...Onneksi oli sports tracker ja seikkailumielinen lenkkiseura :D Tulipahan tutustuttua ihan uusiin polkuihin;) Kiitokset vielä kivalle lenkkiseuralle!! Kuvasato jäi aika köyhäksi, mutta tässä onneton yhteiskuva yritys, ei kauheen hyvin valittu kuvauspaikka, I know ;)

Mysi, Nana, Sani, Tipi ja Saana

 

Mysi tuumailee joko vesi olisi tarpeeksi lämmintä uikkailuun :)

 

Illasta vielä Märkiössä vakiolenkkiporukan kera. Saana jäi tältä reissulta, kun mulla on periaate, että yksi pitkä lenkki mummolle päivässä :)

 

Hönöset poseeraa!
Kuva Eija Tienhaara

 

Typsyt kävi myös Patricialla taas hoidattamassa kropat kuntoon!! Ekaa kertaa pitkään aikaan kaikilla oli enempi vähempi jotain kireyttä tai jumia! Monet kerrat tätä ennen ollaankin päästy ilman sen suurempia jumituksia tai muita! Ne on nyt hoidettu ja taas voi viipottaa vetrein mielin :) Kaikki nautti taas silmät kiinni hoidosta, mutta Sani ihan erityisesti!! Patricia ihmetteli kuinka se voi olla niin rennosti ja tyytyväisenä, silloinkin kun kaikkein kireimpiä kohti hoidettiin!! Ehkä neiti tietää, että hoidon jälkeen on taas ihana olo :) 

Nyt nukkumaan, kun huomenna pitäisi jaksaa taas aamusta töihin! Heissan hei :)

Oho, nolla :D

Kuva Sirpa Saari

 

Pääsiäinen aloitettiin kisareissulla Turkuun. Kisa- ja matkaseuraksi saatiin Marilla ja Mila sekä Mikaela ja Tao! Tiedossa ei siis voinut olla kuin huippureissu!! 

 

Aksakaverit

 

Neljästä radasta ilmosen kolmelle, joista ekalta (Henri Luomalan hyppäri) nappastiin Piipasen kanssa nollavoitto! Kappas :D Olin kuvitellut, että meidän tarttee kerätä kisarutiinia paaaljon pidempään, ennen kuin voidaan edes alkaa haaveilla kisanollista...!! :) Sininen oli nähtävästi eri mieltä ;) Rataa en saanut videolla, enkä oikein muista siitä mitään...paitsi, että Piipa oli hirmu hieno ja meillä oli tosi kivaa :D Kaksi muuta oli hyllyjä. Ei huonoja sellaisia, mutta taas mä mokailin kaikenlaista pientä :) Tää oli siis toka luva kakkosista, yhtä vaille enää..ja sen tulemisella ei kyllä ole yhtään kiire!! 

 

Kuva Sirpa Saari

Kuva Sirpa Saari

 

Iso kiitos Sirpalle kuvista. Ne ei siis ole kisaradoilta vaan pihalta lämppäesteiltä :)

 

Loppuun muutama kuva Vaakkoin lenkiltä...

Kyllä näissä maisemissa kelpaa poseerata!

 

Nököttäjät :)

 

Sit otettiin vähän "passikuvia" :)

 

Vähän ois voinut siistiä korvahapsuja etukäteen :D Mutta Eijan sanoin, ne on vaan hurmauskiharoita ;)

 

 

 

 

 

 

 

Koko poppoo

ja seuraava pönötyspaikka :)

 

Sani kannon nokassa "tuumailemassa" :D

 

 Siinäpä niitä! Hei, hei vaan :)

Agikisat, tokoilua, GOS-kurssi...

...koska junat ja naiset ovat luotuja kulkemaan :D

 

Viikko sitten katkaistiin 4 kk kisatauko ja käytiin aksaamassa treenien sijaan vaihteeksi kisoissa :) Tauko ei ollut mitenkään suunniteltu ja tarkoituksellinen, mulla vaan tuppaa kisaaminen aina toisiaan unohtumaan...Onneksi on kavereita, jotka muistuttaa harrastuksen tästäkin puolesta ;) 3 rataa, tuomarina kaikilla Martti Salonen ja paikkana Riman halli. Kisa- ja lenkkikavereina Marilla ja Mikaela :) Hauskoja ratoja. Jokaisesta löytyi ne haastavat kohdat, joissa pääsi oikeasti vähän pähkäämään ohjauskuvioiden kanssa. Ihan hyvä, että kakkosten radoistakin löytyy haastetta, ei ole hyppy kolmosiin sitten liian iso :)

 

Eka radalla kävi se perinteinen; kun vaikeat kohdat oli suoritettu kunnialla, jätin lopun helpossa kohdassa ohjaamatta ja Tipi juoksi hypystä ohi...Oikein aloittelijan moka, multa siis :D Tältä radalta 5 ja 2.sija (sekä hienot palkinnot!). Ilmainen startti, raatolelu Piipalle ja ohjaajalle suklaata :)

 

Toka radalla ihan hetkellinen ohjauksen herpaantuminen, joka kostautui pari estettä myöhemmin Pipan hypätessä hypyn väärinpäin. Sen jälkeen olinkin jo niin myöhässä suunnitelmistani, että Piipanen juoksi vielä A:n ohi, jota en korjannut... "Tuplahylly" siis tältä radalta, mutta muu rata oli kyllä kelpo menoa :) 

 

Vika rata oli hyppäri ja ehottomasti meidän päivän paras rata, vaikka hyllyksi menikin! Nelos hypyn jälkeen piti kääntyä putkeen, mutta Tipi jatkoikin suoraan edessä olleille kepeille ja kävi suorittamassa just sen kriittisen yhden välin, jotta homma meni hyllylle :D Sen jälkeen tehtiinkin puhdasta rataa tokavikalle esteelle asti, jossa ohjaus taas unohtui..tuskin olisin ollut noin huolimaton jos olisi ollut nolla alla..vai oisinko? :)

 

Oikein kivat vuoden aloituskisat!! Olin iloisesti yllättynyt, että ei mennyt tuon enempää säätämiseksi!Kisarutiini puuttuu ja se näkyy noina herpaantumisina, mutta hyvällä fiiliksellä jatketaan kisailua tulevana viikonloppuna :)

 

"It doesn't matter how good you are.

It matters if you have the passion."

 

kuva Eija Tienhaara

Tokorintamalla ollaan oltu aikas ahkeria ja treenailtu useita kertoja viikossa :) Sanin ruutu on kyllä yks ikuisuus ongelma! Positiivista kuitenkin, että nyt ehkä tiedostan miksi tää liike on meille niin epävarma..siksi koska mä koko ajan yritän oikoa mutkia suoriksi ja löytää sen oikotien onneen. Olen hypännyt tietyt opetusvaiheet kokonaan ohi ja tässä sitä ollaan! Nyt me palataan ihan alkeisiin eli koiran lähetystä namikupille ruutuun. Se kuppi saa nyt olla siellä alkuun ihan koko ajan, aika näyttää tehdäänkö tää kuuriluontoisena vai jääkö pysyväksi jutuksi? Saanan opetin tällä tyylillä aikanaan ja Saana rakastaa ruutua :) Miksei siis voisi toimia Sanillakin? Muuten Saniaisen tokoilut on sujuneet hyvin! Itseasiassa niin hyvin, että kouluttaja kysyi viime treenien päätteeksi, että onko meillä yhtään liikettä joka olisi meille vaikea? :) ja juu, ruutua ei otettu niissä treeneissä ;)

Piipasen paikkis on taas pikkaisen edistynyt. Viime treeneissä otettiin jo minuutin paikallaanolo kisamatkalta ja ilman välipalkkaa!! Ei mitään ongelmaa, edelleen tosi rauhallinen ja varma :) Suurin ongelma taidan olla nyt minä joka en uskalla vaatia ja vaikeuttaa tarpeeksi...siksi me junnataan! Muut alo-liikkeet ois aika lailla kasassa ja vaan viilausta vailla :)

 

Molemmat kuvat Eija Tienhaara

Viime viikonloppu vierähtikin sitten Gerald O'Shean näyttelykoulutuksessa. Tosi mielenkiintoinen kurssi, eikä todellakaan ihan perinteinen näyttelykoulutus :) En olisi ikinä arvannut miten hauskaa näyttelykoulutuksessa voi olla, koiratkin oli ihan täpönä ja petras vaan loppua kohden!! Paljon tuli asiaa, niin paljon, etten kaikkea tainnut ehtiä edes omaksua. Paljon tuli myös kotiläksyjä, joita olisi tarkoitus nyt itsekseen treenailla! Niin kiva kurssi, että kovasti tekisi mieli mennä jatkokurssille. Ja mähän en siis edes ole mikään varsinainen näyttelyihminen näillä pari kertaa vuodessa näyttelykäynneilläni ;) Kiitos loistoseurasta Marilla ja Ada!! :)

Kivaa kurssiviikonloppua varjosti kuitenkin ikävä välikohtaus lauantaina, kun toinen koira tikkasi Sanille muutaman hampaanjäljen kuonoon :( Tilanne kävi niin äkkiä ja yllättäen etten edes ihan tarkalleen tiedä mitä tapahtui? Koiria oli tosi paljon ja tunnelma tiivis, kai me sitten vahingossa ajauduttiin liian lähelle edessä olevaa tai jotain, koska yhtäkkiä meidän edessä ollut koira kääntyi ja kävi Sanin kuonoon kiinni. Ja piti vaan kiinni. Tilanne tuntui kestävän ikuisuuden, vaikka varmaan oikeasti vaan muutaman sekunnin? Sani huusi/itki koko ajan ja vielä senkin jälkeen kun toinen koira päästi irti :( Kuono on varmaan tosi herkkä alue ja voin vaan kuvitella miten tuo sattui:( Kun otin Sanin syliin, huomasin, että sen nenänpäästä ja kuononsivusta tuli verta. Haavoja löytyi lopulta neljä+ nenänpäässä palkeenkieli, onneksi kaikki kuitenkin vain pintanaarmuja. Varmuuden vuoksi ajeltiin kuitenkin kurssin jälkeen Aistiin hakemaan antibiootti ja kipulääkekuuri.

Nähtäväksi jää selvitäänkö pelkillä fyysisillä vammoilla? Sani ei ole mikään super-herkkis, joten olen kyllä kovin optimistinen ettei mitään sen suurempia henkisiä arpia jäisi...? Olin tosi helpottunut, kun Sani söi heti tapahtuneen jälkeen nameja ja nukkui teorian ajan mun sylissä, vaikka joka puolella ympärillä ja ihan vieressäkin oli koiria...Sanihan on myös aikanaan juossut yhden nollavoiton agilityssa, vaikka vain hetkeä aikaisemmin borderterrieri oli käynyt sen kylkeen kiinni lämppäesteillä. Toki tuossa yhteenotossa ei tullut mitään fyysistä jälkiä verrattuna tähän kertaan. No aika näyttää tuliko jotain. Fyysisesti Sani on ainakin toipunut tosi hienosti!

Tässä reippaan potilaan kuvaterveinen. Vaikka eipä hää mikään potilaan oloinen olekaan..rallattaa tuulispäänä lenkeillä ja kotona riepottaa möhköä minkä ehtii!! Pienen iloisen koiran mieltä ei noin vaan masenneta :D

Kuva otettu puremisesta seuraavana päivänä...

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin :D

 

Erikoisomistus mun speciaalille, hei söpöliini...

...tää on sulle tää blogikirjoitus :D

 

"Älä odota täydellistä hetkeä,

ota hetki ja tee siitä täydellinen"

 

Piipa-pikkuinen tänään 5-vuotta!!

Voi mahdoton, kun aika juoksee!! Mutta onneksi viisi on koiran vuosissakin aika vähän. Voin siis hyvällä omallatunnolla kutsua pientä sinistä hönöspöötä yhä edelleen pennuksi (sitä aikuistumista ootellessa :)). 

Ihaninta synttäripäivää mun maailman ihanin pieni sininen!!

 

Synttäreitten kunniaksi käytiin tänään pikkuväen(Sani ja Tipi) kanssa heittämässä kevään eka pyörälenkki. Oli tosi kivaa :) Loppu viikoksi synttäritytön kalenteriin on merkitty ainakin tokotreenit ja aksakisat! Sekä tietysti rallattelua kavereiden kanssa :)  

 

Tän Tipitiin kanssa joka ikinen päivä vuodessa on vallaton!! :D