Koe sujui aikalailla samalla kaavalla kuin helatorstainkin koe. Paikallaanolo onnistui kympin arvoisesti ja tällä kertaa mua ei edes jännittänyt niin kamalasti, vähän kuitenkin... Hihna seuraaminen oli jopa aika hienoa (parin päivän motivaatio seuraamistreenit tuotti tulosta), mutta vapaana seuraamisen lopussa ihme sähellystä. Se on selkeästi kesto mikä meiltä puuttuu. Jäävät oli hyvät, samoin luoksetulo. Hypyssä taas lopun kanssa ongelmaa. Vielä ollaan aika kaukana siitä tekemisen meiningistä mikä meillä oli piirimestaruus kisoissa, mutta parempaan päin menossa kuitenkin. Olen kyllä niin ylpeä Tipistä!! Täytyy tunnustaa, etten etukäteen ihan uskonut tähän tulokseen... On mulla vaan melkoisen hieno pieni sininen!
Myös kaverikoira-Lucylle ALO 1 tulos, joten oli pakko ottaa ykköstytöistä yhteiskuva!
Pätevät siniset!
Kuva Leena Himberg
Myös Sani pääsi kisailemaan, mutta tänään ei selkeästi ollut Sanin päivä. Nollattiin tunnari, ruutu, liikkeestä istuminen ja hyppynouto. Sanille siis ei tällä kertaa tulosta, pistemäärä taisi olla jotain 157, (en jaksa kaivaa tuloslappua esille). Tuomari totesi, että vaikka tulikin nollia, niin paljon oli myös hyvää! Meidän seuraaminen on kuulemma erittäin hienoa, kaikki osa-alueet kohdillaan. Luoksetulossa hyvät pysäytykset, kaukot hienot, metalli hyvä. Paikalla ollut tuttu kommentoi, että Sanilla oli ihana vire, varsinkin seuraamisessa. Mustakin se oli kiva, mutta ei ehkä parasta Sania. Oltiin luokan eka koirakko, joten en oikein saanut viriteltyä Sania niin hyvin kuin olisin halunnut. Pitäisi tätäkin harjoitella treeneissä. Täytyy muuten mainita vielä, että paikallaanolossa Sanin vieressä oli heeleri. Sania silloin kuukausi sitten kuonoon purrut koira oli myös heeleri. Pieni luonnetesti siis heti kokeen alkuun. Iloisena voin todeta, että hienosti ja rauhallisesti neiti makasi koko paikallaanolon ajan (piilon seinässä oli pieni reikä josta pystyi kurkkimaan). Kympin arvoisesti sujui tää liike! Nyt voinee siis todella todeta, että purematapaus ei jättänyt mitään henkisiä traumoja, niin hieno juttu!!
Sani näki myös pitkästä aikaa Alexin. Sani on tuntenut Allun ihan pikku-pennusta asti (Alex on myös syy miksi Sani ensimmäiset puoli vuotta taisi luulla olevansa bordercollie :)) ja vaikka välissä on ollut pitkä aika etteivät ole tavanneet, niin kyllä ne vaan muisti toisensa. Pakko oli ottaa pari kaverikuvaa...Molemmat kuvat on ottanut Leena Himberg
Allu 11v ja Sani 9v
Tämän päivän kokeesta ei ole videoita, mutta sain helatorstain kisan siirrettyä kamerasta koneelle..Kaipa tän kehtaa julkaista vaikka ei ihan tyylipuhdasta menoa olekaan ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti