Tokoa, agilitya, epikset ja videoita

Terkut lomalta! Aurinkoa, uintia, rentoutumista ja aikataulutonta elämää, siitä on meidän loma tehty! Vähän ollaan treenattu ja episteltykin. Ja lenkkeilty ja nähty kavereita! Ja tehty ihan just sitä mitä milloinkin huvittaa! Niin parhautta! Onneksi tätä riemua on vielä reilu kaksi viikkoa jäljellä :)

Viime viikolla tokoiltiin Mikaelan ja T-poikien kanssa ja vitsit miten hyvät vinkit sain ruudun treenaukseen. Nyt Sanin ruutu näyttää tältä.

Sanin ruutu

Huipuinta on, miten hyvin Sani nyt kuuntelee käskyjä ruudussa. Tää kun ollut vähän ongelma meille. Olen tosi positiivisella fiiliksellä, että tällä saataisiin meidän ruudun "solmut" aukeemaan :)

Tipin kanssa en jaksa jauhaa alokkaan juttuja, joten sekin on saanut treenata ruutua, samalla metodilla. Reilu viikon treenailun jälkeen Tipin ruutu on tässä kuosissa

Tipin ruutu

Se on kyllä nopsa tyttö omaksumaan asioita, sanoisin! Liikuttavinta oli, kun menin opastamaan videokameran käytössä, niin neiti oli sillä välin pinkaissut ruutuun. Kun nostin katseen, niin siellä se seistä tönötti, jotta joko sitä palkkaa kohta alkaa tulla..Voi liikutus, miten suloista :)

Alettiin myös jo vähän työstää luoksetulon pysäytystä. Toistaiseksi vaan kohteen kiertämisen kautta, jottei meidän alo-luoksetulo sotkeennu. Muutamien treenien jälkeen päästiin tähän vaiheeseen:

Piipan luoksetulon pysäytys

Mua vähän hirvittää, että kuinka paljon tuollainen täydestä vauhdista äkkipysäys rasittaa / jumiuttaa etu-osaa? Varmaan yhtä paljon kuin 2on2off-agilityssa, sekin ahdistaa mua välillä melkoisesti...Joten ei olla nyt toistaiseksi enää otettu tuota. Kunhan saadaan alo alta pois, niin kokeillaan miten homma toimii varsinaisen luoksetulon yhteydessä. Ja toivottavasti saan sen verran ennakointia aikaan, että luoksetulon vauhti hieman hidastuisi!!

Vaikka Saana ei juurikaan enää tokoile (muutakuin toisinaan mielenvirkistykseksi), niin muorillakin on omat projektinsa. Mä en vaan pysty treenaamaan ainoastaan noiden nuorempien kanssa, joten Saanakin pääsee aina hömppäämään jotain. Tässä viimeisin valmiiksi saatu temppu :)

Saanan treenivideo

Piipanen on myöskin päässyt pariin kertaan aksaamaan. Ja koska meillä kuulemma on ainakin yksi lukija, joka tykkää näitä treenikuulumisia lukea, niin laitetaan niistäkin sananen ;)

Pari viikkoa sitten oltiin taas Jennan yksärillä Kajsan ja Tuiman, sekä Marin ja Kirpan kera. Rata oli varsin hauska. Se sisälsi leijeröintiä ja tää kuulkaa sujuu meiltä nykyään kuin vettä vaan, nyt kun Piipasen fokus on sinne eteenpäin eikä muhun. Sit vähän irtoamista, tässäkin suurimmaksi osaksi nou problemo, syystä kts edellinen kohta! Käännöksiä, näissä vähän vaikeutta, joten Jenna totesi, että näissä kohdissa palkan on tultava multa (musta ei saa tulla merkityksetön). Ja sitten aika liuta persjättöjä. Ääh ja plääh oli mun eka ajatus, se on vaan niin mun inhokkiohjaus nro 1. Ongelma ei ole mun jaloissa, ehdin kyllä, ainakin yleensä! Ongelma on mun pään sisällä, pelkään liikaa yhteentörmäystä, jonka seurauksena en liiku! Oikein kunnon oravanpyörä! Koska tää olisi kuitenkin hyvä ohjaus osata, niin eikun työstämään. Täytyy sanoa, että nyt kun Piipanen irtoaa, niin persjätötkin on helpottuneet. Nyt ehdin ihan eri tavalla, kun koiran voi jättää suorittamaan ja siirtyä itse jo aikaisemmin ottamaan etumatkaa. Persjätötkin sitten itseasiassa sujui ihan hyvin. Mä uskalsin ja ehdin ja ne ei tunteneet edes pahoille (ainakaan kovin). Jopa sellaiset kolmella peräkkäisellä esteellä tehdyt (tosin rehellisyyden nimissä saattaa olla, että se vika jäi onnistumatta, nyt en enää muista?!) , mutta väliäkö hällä, kun suurin osa kuitenkin! Ja tuo uusi sinkoilija Piipanen on kyllä niin hauska ohjattava. Kiitos Jennalle jälleen ihanista treeneistä ja treenikamuille seurasta!

Torstaina käväistiin epiksissä. Olin ajatellut ettei kisata ennen kuin olen saanut sisään ajettua tän uuden palkkaustavan. Tää päätös piti siihen asti, kunnes Mari kysyi, että lähdettäisiinkö? Mua ei hirveesti tartte innostaa, yllytyshullu mikä yllytyshullu :D Mutta ihan kiva, että mentiin. Oli hauska ilta! Eka rata oli möllihyppäri. Mietin hetken, josko laittaisin kupin odottamaan jonnekin maaliin läheisyyteen? En sitten kuitenkaan arvannut, ettei Piipa vaan karkaisi sinne ennen aikojaan... Vielä ei uusi systeemi näkynyt kisaradalla ja siihen päälle multa ihan överi-huonoa ohjaamista, niin johan oli onnetonta menoa! Sain vähän läksytystä(erittäin ansaitusti), että miksi lakkaan ohjaamasta!! Niimpä, ihan kuin olisin joskus ennenkin kuullut tästä huitomisesta ;) Kisaavien radalle lähdettiin ihan eri asenteella ja menokin oli aika erinäköistä. Radan unohdin varmaan 3 kertaa ja Piipa pysähtyi kontakteista vain keinulla, mutta yhdellä kiellolla maaliin ja hyvällä mielellä! Tosi agilityharrastajista se olisi varmaan ollut aika huono rata, mutta meidän menoksi ihan jees!! :) Kiitos Marille ja Kirpalle kivasta seurasta!! Ja onnea hienosta nollasta!! :)

Nyt täytyy siirtyä nukkumaan! Huomenna typsyt pääsee uikkailemaan vallan Heinolaan saakka ;)