Käytiin eilen fyssarilla. Toivoin kovasti, että oltaisiin saatu lupa palata normiarkeen Tipin kanssa, mutta ei se ihan niin mennyt. Patrician mielestä vamma ei ole ranteessa vaan lavan alueella. Mahdollisesti se sama kohta mikä otti osumaa siinä A:n törmäyksessä vuosia sitten? Patricia epäili, että siellä olisi ehkä lihas venähdys tai revähdys. Silloin kuukausi sitten lämpökamera näytti punaisena ranteen lisäksi myös lavan alueen, mutta lääkäri oli sitä mieltä, että johtuu siitä kun Tipi on keventänyt jalkaa ja itse ongelma on ranteessa. Mutta ilmeisesti just toisin päin? Patricia sai tehdä aika lailla töitä tuon oikean puolen lavan kanssa, se oli siis todella, todella tiukka ja krampissa. Ranteessa ei ollut mitään. Tipi on kyllä niin kiltti hoidettava, ei kertaakaan pyrkinyt pois, vaikka taatusti teki kipeää. Ja hoidon lopuksi suukotti Patrician :)
Kuukauden päästä mennään uudestaan ja siihen asti edelleen rauhallista eloa. Lenkkeillä saadaan normaalisti, onneksi, kunhan Tipi on rauhallinen. Korkeintaan kerran viikkoon saa päästään juoksemaan kavereiden kanssa ja silloinkin vain ihan hetkellisesti kera hyvän lämmittelyn ja jäähdyttelyn ja meno ei missään tapauksessa saa olla mitään päätöntä. Tokoa saadaan tehdä paitsi vauhtiliikkeitä. Mä optimistisesti ehdin ilmoittaa Tipin möllitokoon 10.4, (kun ajattelin, että oltaisiin nyt saatu lupa treeniä), mutta se täytyy nyt perua. No tällä mennään ja uskotaan, että kuukauden päästä kaikki on toisin ja Tipikin pääsee nauttimaan alkavasta keväästä täysin siemauksin :) Jos jollain on kokemusta koiran lihasrevähtymistä tai antaa muuten vinkkejä miten mahdollisesti helpottaa toipumista, niin otan mielelläni vastaan :)
Sani sai noottia (tai siis minä) siitä, että on pulskassa kunnossa. Tiesin, että on. Tipin saikutellessa tytöt sai taas enemmän pureskella puruluita ja Sani ei paljoa tartte että ottaa heti ylimääräistä vyötärölle. Ollaan oltu laihiksella jo tovi, mutta Sani luopuu saavutetuista grammoistaan niiiin hitaasti. Annokset on jo nyt niin pienet, ettei niitä voi pienentää, mutta ajattelin kokeilla jotain uutta. Ihmisillä sanotaan, että laihdut kun syöt säännöllisesti, joten siirrän Sanin kokeiluluontoisesti kolmelle ruualle. Jospa useampi ruokakerta aktivoisi aineenvaihdunnan tehokkaammaksi? Vähän pelottaa, että noinkohan saan sen lihomaan entisestään..No täytyy vaan seurata painoa tosi tarkkaan. Kerron sitten miten tässä koirakokeessa kävi...
Pöh, minä mikään lihava ole...vain kauniisti pyöristynyt ;)
Mut sit niitä kivoja juttuja :) Mulla alkoi tänään talviloma, miten ihanaa! Jos seuraavan viikon ajan ois sellaiset ilmat kuin tänään, niin en kyllä pistäisi yhtään pahitteeksi ;) Sen kummempia suunnitelmia ei ole kuin lenkkeillä, valokuvata, ehkä vähän treenata...ja eiköhän me keksitä kaikkea muutakin kivaa :)
Kuje pääsi eilen elämänsä ekoihin tokotreeneihin tuuraamaan Sania, joka huilaili fyssarikäsittelyn jäljiltä. Kuje ei tokojuttuja osaa oikein mitään, joten vähän mietin millaista kaaosta meidän touhu tulee olemaan. Mutta ei se ollut :) Nähtävästi se, että ollaan treenattu kontaktia ja ylipäänsä touhuttu jotain (rakennettu suhdetta) riittää tosi pitkälle. Eihän me varsinaisesti osattu, mutta runsaasti palkaten touhuttiin kaikkia pentujuttuja ja hienosti Kuje keskittyi vaan mun kanssa tekemiseen. Vaikka väliajoilla se seurasi tosi tarkkaa mitä ympärillä tapahtuu ja meinasi kovin innostua viereisen kentän aksa-äänistä, niin aina kun lähdettiin yhdessä touhuamaan niin tyyppi unohti kaiken muun. On se ihana :)
Kuva Marianne Timonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti