fyssarilla

Reilu viikko sitten maanantaina tehtiin reissu Porvooseen Patrician luo eli typsyt käytetty fyssarilla:) Hyvään saumaan tuli tää käynti, koska Sani ja Tipi oli molemmat melkoisen jumissa, varmaankin johtuen tammikuisista juoksuista joiden aikana astuivat vuorotellen toisiaan, nartut ne vasta hulluja on juoksujen aikaan...:D Hienoa oli kuitenkin että rangat oli molemmilla suorat ja kunnossa, joten kaikki jumit oli lihasperäisiä. Sanilla oli alaselkä ja varsinkin lonkan ojentajat (vai oliko ne koukistajat) ihan totaali juntassa, mutta hyvin aukesi kaikki. Ja Sani oli hoidon jälkeen niin fiiliksissä, että piti käydä monta kertaa esittelemässä meille miten takajalat saa nyt venytettyä niiiin pitkälle:D Taisi tuntua hyvälle kun sai paikat auki:)

Saanalla ei varsinaisesti mitään kummenpaa (Saana ei osallistu näihin astumisleikkeihin), joten Saana sai vaan nauttia ihanasta käsittelystä:) Kiva juttu!!

Tipi oli Sanin tavoin aika jumissa, Tipistä en vaan ikinä näe sitä päällepäin. Se mennä touhottaa aina samalla lailla, vaikka pää kainalossa;) Patricia kyllä näki jo liikkeistä että jumissa on. Tytöistä oli varmasti aivan ihanaa olla hoidettava, koska kaikista jumeista huolimatta makasivat tyytyväisinä paikallaan koko hoidon ajan. Tipi taisi melkein nukahtaa, ainakin sillä oli silmät kiinni kaiken aikaa:D Niin nautinnolliselta näytti, että melkein kateeksi kävi:) Aurinkoinen vapaapäivä ja hyvät kuvausilmat meni siinä, mutta oli se sen arvoista!:) Seuraavan kerran sitten huhtikuun lopussa:)

Tammikuun lopussa käytiin sukuloimassa Lohjalle Sanin New Spices-sukulaisten kanssa:) Paikalla oli myös velipoika-Tilli, sisko-Silvia, muutama ei sukulainen ja pari vääränrotuistakin:) En tiedä laskiko kukaan paikallaolijoiden määrää, mutta koiria taisi olla lähemmäs kolmekymmentä ja ihmisiä vähän vähemmän...:) Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa:D Kiitokset vielä Sikelle "emännöinnistä" ja kaikille mukavasta lenkistä ja kahvitteluista, oli ihana nähdä teitä kaikkia!! Olisin lisännyt tähän kuvia, mutta bloggeri ei suostu yhteistyöhän, joten olkoon! Uutta sukulaislenkkiä innolla ootellen!!

Parin viime viikon aikana on kadoksissa ollut tokokärpänenkin taas lennellyt jostain esille:) Melkoista hiljaiseloa ollaankin tokon suhteen elelty viimeiset kolme kuukautta, sama homma joka vuosi kun illat pimenee! Ei vaan inspaa yhtään lähteä treenimään tuonne pimeään ja kylmään. Aikaisempina vuosina olen tuntenut asiasta vähän jopa huonoa omaa tuntoa, mutta tänä talvena päätin olla stressaamatta moisen takia. Jos ei huvita treenata, niin ei ole pakko, kyllä sitä ehtii keväälläkin:) No jostain tää toko-into nyt kuitenkin pompsahti esiin, joten ollaan sitten vähän treenitty;) Tänään käytiin jopa pitkästä aikaa kimppatreenaamassa ja huomiseksi ollaan sovittu aamutreenit sporttikselle kaverin kanssa. Jospa taas pikku hiljaa saataisiin liikkeet kuntoon, niin voitaisiin keväällä lähteä koittamaan kisoihin...:)

Nyt nukkumaan, heissan:)