Valehtelisin jos väittäisin...

että ollaan tokoiltu paljon, mutta sen verran kuitenkin, että jotain edistystä on tapahtunut :) Ehkä laatu on sitten korvannut määrän!! ;) Sen verran monet treenit on kuitenkin jääneet kirjaamatta, etten edes yritä kirjoitella kaikkea, mutta laitan tärkeimmät pointit itselleni muistiin :)

Viime viikolla käytiin treenimässä tälläisellä kokoonpanolla:

Pipa, Saniainen, Saanu, Tao ja Taavi

Sanin kanssa mm. ruutua. Extempore mieleen pälkähtänyt treeni-idea osoittautui tosi toimivaksi! Otettiin siis lähetyksiä kosketusalustalle. Mikaela kävi aina palkkaamassa ruutuun, mä kutsuin takaisin ja lähetin taas uudestaan vaihdellen etäisyyttä. Oli muuten tehokasta. Mitä enemmän toistoja, sitä suuremmaksi kävi ruudun vetovoima! Kiltisti Sani tuli aina kutsusta luo, mutta sinkaisi saman tien luvan saatuaan takaisin ruutuun!! Ja Sani oli kyllä liikuttavan yksioikoinen ja suunnisti joka kerta alustalle eikä kertaakaan edes yrittänyt Mikaelan(=palkan) luo :) Vitsi miten hyvä treeni!! Aikaisemmin ollaan rakennettu intoa namikupin avulla, ihan huisan mahtavaa jos voitaisiin nyt jättää se vaikka kokonaan pois :) Mikaela ehdotti, että alustaa voisi vielä vahvistaa erikseen naksuttelemalla ja tehdä siitä niin super-kivan jutun, että alustasta tulisi eräänlainen palkka jo itsessään. Kuulostaa kokeilemisen arvoiselle jutulle ja tätä ollaan vähän otettukin, kun olen naksutellut Sanille iltaruuan alustan läpsimisestä :)

Parit ESS-workshopit ollaan myös ehditty käydä, jossa toisessa pohdittiin tätä ruutu-hommaa Jenni-koutsin kanssa. Nyt vuorostaan keskityttiin treenimään oikean paikan löytämistä, jättämällä koira seisomaan ruudun sivulle, taakse, viereen, mihin tahansa ja siitä käskyllä ruutuun. Palkka oikeaan kohtaan hakeutumisesta, hyvin toimi! Tätäkin tarttis vaan treeniä, tulkaa jo valoisat illat!! Ruutu on aina ollut Sanille yksi epävarmimmista liikkeistä, joten josko tän kevään projekti olisi tehdä siitä oikeesti varma liike!! Nyt on ainakin taas semmoinen fiilis, että tästä voisi hyvinkin tulla valmista :)

Tehokaksikko

 

Piipa sitten on vastaavasti treenannut paikkista. Alunperinhän me lähdettiin rakentamaan tätä etupalkan avulla. Toimi tosi hyvin niin kauan kun se palkka oli siellä edessä...Sitten luin Lillin ja Iitun blogista juttua seuraamiskurssista ja vaihdettiin metodi lennosta toiseen:) Jätin etupalkan pois ja lähdettiinkin rakentamaan hommaa häiriön kautta. Hypin, pompin, juoksentelin, heiluttelin käsiä, lauloin, heittelin leluja, kävelin Tipin vierestä, takaa, yli...mitä ikinä keksinkään :) Alkuun palkkasin tosi tiheään ja ihan uskomatonta miten nopeasti Tipi ymmärsi ajatuksen! Isoin ongelma ennen tätä oli vääränlainen eli liian korkea vire. Piipa oli ikään kuin koko ajan terästäytyneenä seuraavaan käskyyn, enkä saanut sitä hoksimaan, että homman juju on vaan olla paikallaan :) Näiden häiriötreenien kautta liikkeen idea valkeni tosi äkkiä ja nyt Piipa makaakin paikallaanoloissa tosi rauhassa ja keskittyneesti! Ihan parasta oli, kun Jenni sanoi ESS-treenien päätteeksi, että Tipillä on tällä hetkellä täydellinen "ilme" paikallaanolossa, jes!!:) Mutta koska en myöskään halua Tipin oppivan, että mä pidän sille koko ajan jotain "showta", niin häiriöiden vastapainoksi olen yrittänyt muistaa ottaa myös niitä paikallaanoloja joissa seison vain paikallaan, eikä mitään tapahdu. Aika sen näyttää miten homma lopulta alkaa toimia, mutta tuntuisi, että ollaan ehkä löydetty se meille oikea tyyli!! :)

 

Onnistuneiden treenien jälkeen uni maistuu :)

 

Paljon muutakin ollaan tehty, mainitsemisen arvoisia juttuja, joista olisi kiva kirjoitella, mutta koska blogitekstikään ei voi olla määräänsä pidempi, niin olkoon tämä tässä...:) Pakko kuitenkin mainita yksi ihan huippujuttu: meillä on nyt vakkari toko-treenipaikka ohjatussa ryhmässä keväälle ja kesällä!! Super :) Treenit alkaa jo 2 viikon kuluttua!! Arvatkaa kuka on niin happyhappyhappy :)

 

Loppuun vielä kaksi kuvaa, joiden molempien kuvatekstiksi sopii "Suomen talvi". On tää ollut kummallinen talvi ;)