Open show ja kuvia

Käväistiin viikonloppuna jälleen Tuorlassa, mehän aletaan kohta olla ihan vakiokalustoa ;) Tällä kertaa siellä oli Turun shelttikerhon järjestämä shelttien open show eli epävirallinen näyttely. Tosi kiva ja tunnelmaltaan leppoisa tapahtuma, näitä saisi olla enemmänkin! Koko poppoo oli mukana, mutta koska narttujen tuomarina toimi Marita Axi, niin Sani sai, sattuneesta syystä, esiintyä vain cheerleaderin osassa:)

Piipa pääsi ekana kehään ja keikaili itsensä avonartuissa (2-5v) sijalle 2./6. Kirjallisen arvion lisäksi tuomari antoi kilpailukehän päätteeksi kaikista myös suullisen arvion. Tipistä sanoi, että hyvin terve rakenteinen, hienosti liikkuva, erittäin itsevarma koira, jonka merleväri saisi olla puhtaampi :)

Pieni, vähän ylpeä, sininen :D
Kuva Sirpa Saari

 

Saatiin siis myös kirjallinen arvio, joka oli rasti ruutuun tyyppinen + tuomarin lisäkommentit. Tipin arvio kuului seuraavasti:

 

Yleisvaikutelma : Rodunomainen

Koko: ihannekokoinen

Luonne: ystävällinen

Kallo: hieman leveä

Otsapenger: hyvä

Kuono-osa: hyvä, hyvin pyöristynyt, hyvä alaleuka

Silmät: sopivat, vähän pyöreät

Purenta: leikkaava, kaikki hampaat

Korvat: sopivat, hyvin taittuneet

Kaula: voisi olla hieman pidempi

Runko: sopiva kokoon nähden

Rintakehä: sopiva

Eturaajat: hyvä luusto kokoon nähden, lyhyt olkavarsi

Takaraajat: Hyvin kulmautuneet

Häntä: sopiva

Liikkeet: liikkuu sujuvasti takaa ja edestä

Väri: blue merle, voisi olla parempi

Turkki: kesäturkissa, väri voisi olla parempi

 

 

Tukka putkella mennään :)

 

 

Kuvat Sirpa Saari

 

Saanan vuoro oli viimeisenä. Narttujen veteraani luokassa oli Saanan lisäksi vain yksi osallistuja Ihanaínen Nekku (C.I.B ja moninkertainen MVA Anyway Cream future). Saana jäi oikeutetusti toiseksi:) Nekku oli lopulta koko näyttelyn ROP, joten ei todellakaan huonolle hävitty:) Tuomari sanoi, että molemmat veteraanit ovat hienossa kunnossa, hyvin hoidettuja ja upeita rotunsa edustajia, joista nuoremmat voivat ottaa mallia:) Sanoi, että Saana jää kakkoseksi pystyjen korviensa ja kookkaan kokonsa takia.

 

Iloinen kehäkettu :)

kuva Sirpa Saari

 

Saanan kirjallinen arvio kuului seuraavasti:

 

Yleisvaikutelma: Hyvin rodunomainen, erinomaisesti hoidettu koira

Koko: 39cm

Luonne: ystävällinen

Kallo: litteä, erittäin hyvä

Otsapenger: hyvä

Kuono-osa: Kauniisti pyöristynyt, alaleuka iän myötä vähän kuivunut

Silmät: sopivat, mantelinmuotoiset, kauniit, tummat

Purenta: Leikkaava, kaikki hampaat, hyvin hoidetut

Korvat: Pystyt, erittäin kevyet

Kaula: hyvä

Runko: sopiva kokoon nähden

Rintakehä: sopiva

Etu- ja takaraajat: hyvin kulmautunut edestä ja takaa, vähän pysty olkavarsi, hyvä luusto, erinomaiset polvikaaret ja kulmaukset

Häntä: sopiva

Liikkeet: erinomainen takapotku

Väri: soopeli, kaunis

Turkki: karva vähän pehmeä, mutta turkki runsas

 

Jollain oli vähän hauskaa kehässä:D

 

Kattokaa nyt tota nauravaa naamaa:D Pitäisköhän sitä alkaa taas käyttää näyttelyissä, ihan vaan koska neiti näyttää niin tykkäävän touhusta:)

 

Huomaa, että ollaan viime aikoina tokoiltu, vähän meinasi mennä seuraamiseksi välillä ;)

 

Pönötellessäkin vähän naurattaa:)

Kaikki kuvat Sirpa Saari

 

Näyttelyssä jaettiin myös erityispalkintoja. Tipi voitti lumoavin katse-kilpailun ja Saana oli virkein veteraani:) Saatiin siis kunnon kasa herkkuja kotiin vietäväksi, kyllä tytöt oli iloisia:D

 

Tavattiin näyttelyssä myös ekaa kertaa Saanan puolisisko Dixie, typsyillä siis sama äiti. Siskokset ei ehkä olleet ulkonäöllisesti ihan samasta puusta veistetyt, mutta kyllä se yhteinen piirrekin löytyi..Dixie on kuulemma oikein ahneuden perikuva, kas kun kuulostaakin tutulle ;)

 

Saanan ja Dixien kuvasi Margareta Sundell

 

Kiitos vielä Turun puuhanaisille kivan päivän järjestämisestä!!! Hienosti järjestetty ja hoidettu tapahtuma, jossa ihana tunnelma ja iloiset ihmiset. Säätä myöten ihan nappi tapahtuma! Kiitos Sirpalle jälleen ihanista kuvista, nää kuvamuistot on niin ihania!

 

Kyllä muuten huomaa, että taas ollaan töissä..Olen nyt monena päivänä suunnitellut päivittäväni blogia, mutta aina kun siihen olisi aikaa, niin kello on jo yli puolen yön, niinkuin nytkin.... Kellä olikaan niitä ylimääräisiä tunteja myynnissä? ;) En jaksa päivitella enää mitään treenijuttuja, mutta palataan vielä hetkeksi lomatunnelmiin:) Vikalla lomaviikolla(eli pari viikkoa sitten) saatiin vihdoin toteutettua suunnitelmissa ollut kuvausreissu Elisaareen kera Reetan ja mun äidin. Aiemmat yritykset oli sade torpedoinut ja tämäkin torstai valkeni varsin harmaana. Mutta päätettiin kuitenkin lähteä reissuun sateenkin uhalla. Ja sieltähän se aurinko parin tunnin päästä liittyi seuraan ja jaksoi lopulta möllöttää taivaalla koko päivän. Ihanaa:)

 

Matka itsessään oli jo kokemus, kun ensin mentiin lossilla ekaan saareen ja viimeiset sata metriä seuraavan saareen piti itse soutaa :) Rannassa oli siis soutuveneitä varattuna tätä varten. Typsyt ei ole koskaan ennen olleet soutuveneessä, mutta käyttäytyivät kuin kokeneetkin konkarit :) Hihnoista tosin oli pakko pitää kunnolla kiinni, koska Tipiä varsinkin kiinnosti vähän turhankin paljon airon läiskintä vettä vasten;)

 

Matruusit tarkkoina!
Kuva Kirsi Tuominen

 

Itse saarella kierreltiin ristiin rastiin. Ihana paikka ja niin kauniita maisemia!

 

Polut kulki läpi lehmälaidunten ja peltojen. Sani näyttää tietä!

 

Saanu poseeraa ja Tipikin on ängennyt kuvaan:)

 

 

Portaat, mikä oivallinen poseerauspaikka:)
Kuva Kirsi Tuominen

 

Pipa löysi taas kepin... niin ison, ettei se mahdu edes kuvaan :D

 

Typsyt ja tukkavalo :)

Poseerausta vakavalla naamalla:)

 

Hymyä!

 

Hetki aloillaan
Kuva Kirsi Tuominen

 

Taas löytyi keppi-projekti:)

 

Luonnon oma kuvauskoroke: lahonnut kanto;)

 

Tällaisia portaita jouduttiin ylittämään vähän väliä...
Kuva Kirsi Tuominen

 

 

Sani ja kesän bikini-look!

 

Trio suloiset!

 

Kotimatkalla poikettiin reitin varrella olleeseen rantaravintolaan syömään ehkä maailman parhaat ceacar-salaatit:) Oikeesti, ne oli aivan taivaalliset!! Koska ilta oli vielä nuori ja olokin syömisestä virkistynyt, niin päätettiin koukata vielä Kopparnäsin kautta, kun se siinä matkan varrella oli. Hyvä, että mentiin! Se on kyllä aina vaan yhtä kaunis paikka ja näkemisen arvoinen! Muutama kuva sieltäkin...

 

 

Kuva Kirsi Tuominen

Kuva Kirsi Tuominen

 

Koko päivä (kello 9-22) reissussa taas hurahti, vaikka lenkkeiltyä tulikin ehkä vaan max 10 kilometriä :) Ihania paikkoja, upeita maisemia, mukavaa seuraa, auringonpaistetta ja aikaa vaan olla sekä tietysti valokuvausta aamusta iltaan... Ihan täydellinen päivä siis! :)