Frisbeen kopittelua, mejää sekä tokoa ja taikatemppuja:)

Sataa, sataa ropisee...hyvin valitsin vapaapäiväni;) No onpahan hyvä syy päivitellä vähän blogia. Lomat on tosiaan lomailtu ja palattu takaisin työelämään..Niin se aika lentää kun on kivaa!! Onneksi kesää on vielä jäljellä ja ehtii siitä vähän töidenkin ohessa nauttia:)

Loma aloitettiin tokokokeella ja lopetettiin tokoleirillä. Siinä välissä ehdittiin kyllä paljon muutakin kuin vaan tokoilla;) Osasta puuhailuja olen jo tänne kirjoitellutkin. Tipin kanssa osallistuttiin heinäkuun puolivälissä koirafrisbee-kurssille. Kurssi oli ihan vaan semmoisen kahden tunnin tutustuminen, josta siitäkin suurin osa meni heittojen opetteluun ilman koiraa, se ei olekaan niin helppoa kuin luulisi;) Kun kämmenheitto, rystyheitto ja rolleri oli jotenkin saatu hallintaan, niin koirat pääsi estradille. Piipanen syttyi heti, kas kummaa ;) Innokkaasta pallo-tytöstä kuoriutui hetkessä vähintäänkin yhtä innokas frisbee-tyttö:D Sain houkuteltua mun äidin mukaan kuvailemaan, joten tässä muutama tyylinäyte neitosen taidoista. Kuvat on siis ottanut Kirsi Tuominen, kiitoksia:)

Huujimus:)

 

Yahaaa!!

 

Kohde tähtäimessä

 

hoplan!

 

Niin polleena!

 

Taitava kopittaja:)

 

Hauska laji ja Tipistä ihan mahtava, mutta ei meistä silti aktiivi-frisbee harrastajia tule! Tää on niin rankka ja repivä laji koiran fysiikalle, joten en vaan uskalla. Pelkäisin vaan koko ajan, että sattuu joku haaveri, jos hypyn ajoitus/käännös ilmassa tai joku muu meneekin hutiin...Mutta omaksi iloksi kyllä meinataan kopitella silloin tällöin:) 

 

Vuoden ekat verijäljetkin ollaan käyty ajamassa. Kaikilla typsyillä on kyllä niin oma tyylinsä tehdä tätäkin lajia. Sani on hyyyyvin rauhallinen ja hyyyvin tarkka eli hyyyvin erilainen kuin missään muissa harrastuksissa:) Saana vauhdikkaampi ja jos se osaisi puhua, niin jäljeltä kuuluisi varmaan vähän väliä "oho" ja "hups" ja "eikun" :) Saanalla on vähän semmoinen mutkat-suoriksi-tyyli. Tipi on ihan Tipi:) Vauhdikas ja vallaton. Välillä on pakko vähän tystätä sitä liinasta, ettei vauhtia tule liikaa(ja että pysyn perässä risukoissa;)). Mutta hyvin neiti silti keskittyi ja pysyi jäljellä, sehän se on tärkeintä:) Tässä pienet videon pätkät neitien menosta:

 

Mejä-video  

 

Perjantaina käytiin tokoilemassa Nadjan poppoon kanssa. Kivat treenit ja sain taas uusia treeni-ideoita mm. tunnariin ja kaukoihin:) Kavereita on nyt opastettu keräämään tyhjiä vessapaperi-hylsyjä ja muuta pikku tavaraa talteen seuraavia treenejä varten;) Todettiin myös, että sukulaistytöillä on tiettyjä samanlaisia manööverejä, joten täytenee jatkossa kääntyä Nadjan puoleen jos/kun Tipin kanssa tulee toko-ongelmia..:) Ainakin meidän seisomisessa pysymis-ongelmaan Nadjalla oli antaa hyvät vinkit!! Kiitos vielä seurasta:) 

 

Lauantaina koitti sitten se kauan odotettu shelttien tokoleiri, joka siis jatkui myös sunnuntaille. Leiri pidettiin Turussa, kauniin Tuorlan majatalon maisemissa. Järjestäjänä oli Sirpa Saari ja kouluttajana Lentsu (Leena Välimäki). Lentsun opissa ollaan oltu jo monia kertoja, mutta aina vaan opitaan uutta, niin tälläkin kertaa:) Tokokärpänen on viime aikoina pörrännyt niin sinnikkäästi täällä, että päädyin varaamaan Sanille ja Tipille molemmille ihan omat treenipaikat kummallekin. Reissu- ja majoitusseuraksi saatiin Satu Javan ja Natin kanssa. Meidän solu-asuntoon majoittui myös muuta leiriporukkaa, joten shelttejä riitti, mikäs sen mukavampaa:) Kaikki koirat tuli tosi hienosti toimeen keskenään!! On tää vaan upea rotu tässäkin suhteessa:)

 

Aurinko porotti koko viikonlopun lähes pilvettömältä taivaalta, joten kuuma oli. En ymmärrä miten koiria ei helle haitannut, koska itse kyllä meinasin sulaa sinne:D Treenattiin vuorotellen yksi koira kerrallaan, niin että jokainen sai itse valita mitä tekee. Lentsu on kyllä ihan taikuri!! Nimittäin

Tipin liikkeestä seisominen on nyt kunnossa, myös se meille niin äärettömän vaikea loppu-osa!! Mitenkö tämä tapahtui? Jaa-a en tiedä:D Lentsu käski meidän tehdä ja me tehtiin ja kaikki vaan onnistui!! Nyt pystyn hillumaan ja juoksemaan ja pomppimaan Tipin ympärillä, jopa kiertämään sen takaa ja neiti vaan seistä pönöttää paikallaan iloisen näköisenä:) Se oli kuin taikuutta:D Olen nyt kotona kokeillut samaa pari kertaa, kun en vaan meinaa uskoa!! Mutta kyllä se vaan edelleen onnistuu kotonakin! Ihan uskomatonta:)

 

Seisomisesta ei ole kuvaa , mutta tässä vähän seuraamista häirittynä. Ei paljon nenän edestä heitetty pallo ja muu häiriköinti häirinnyt menoa:)

 

Lisäksi otettiin vähän ruutua ja ohjatun alkeita. Seuraaminen ei mennyt ihan niin hyvin kuin treeneissä. Ensin ajattelin, että helle vaikuttaa. Mutta kun missään muissa liikkeissä helle ei haitannut, niin taitaa olla, että meidän seuraaminen on vaan vielä liian vaiheessa:) Ei se huonoa ollut, mutta siitä puuttui se terävin intensiteetti millä Tipi yleensä treeneissä tekee + Tipi tarjosi liikkeestä seisomista pariinkin kohtaan. Ohjeeksi saatiin vahvistaa perusasentoa sekä vasemmalle käännöksiä. Niin ja seuraamisessa ja jäävissä pitäisi olla eri seuraa-käskyt, jotta koiran tietää, että seuratessa aina vain seurataan! Täytyy nyt tehdä seuraamisen kanssa tehotreeniä, jotta saan sen vahvemmaksi. Se on kuitenkin se liike, jota tokossa on kaikista eniten, joten sen pitää olla tosi vahvaa jotta se kestää vielä ylemmissäkin luokissa! Ja se on myös liike johon motivaation rakentaminen vaatii ehkä kaikista eniten! Tehotreeniä tähän siis!

 

Ruutuun!

 

Edelleen ruutuun menossa:)

 

Ohjatun noudon alkeita. Suuntien treenaus aloitettiin namikupilla..

 

 

Nyt osattiin jo mennä merkin oikealta puolelta:)

 

 

Ja vähän seuraamista

 

Noudon treenaaminen on taas vähän jäänyt, joten muistuteltiin sitäkin. Tai siis olen itsekseni treenannut metallilla, jotta Tipi ei pureskelisi...mutta se on kuulemma vaan ongelman välttelyä;) Lentsu neuvoi noutoleikin, joka tuntuikin toimivan hyvin:) Pureskelu väheni selkeästi, vaikka treenattiin tunnarikapulalla, joka on se kaikista ihanin pureskeltava. Tehtiin tätä itseasiassa joskus aikaisemmin (kiitos Lealle vinkistä!), mutta silloin se vaan jäi...Täytyy ottaa nyt itseään niskasta kiinni, jotta saadaan homma joskus valmiiksi!

 

Noutoleikkiä

 

Hienosti sujuu!

 

Jos samalla antaa tassua, niin saako tuplasti namppaa?

 

Niin pätevä pikku-muru *sydän*

 

Santsun kanssa saatiin niiiiin hyvät vinkit ruutuun ja tunnariin. Nyt jätetään pikku-ruudun treenaaminen kokonaan pois! Se saa koiran vaan nimenomaan hakeutumaan merkkien lähelle, kun pikku-ruudussahan se on koko ajan niiden lähellä. Ihan loogista, en vaan ole tullut ajatelleeksi. Sen sijaan paikkaa vahvistetaan kosketusalustalla. Ja se saa kuulemma olla siellä suurimman osan kertoja, vain silloin tällöin ja tietysti kisoissa se puuttuu. Ainakin tuolla treeneissä tämä metodi toimi hyvin! Otettiin kolme toistoa alustalla ja sitten ilman. Hyvin löysin oikean paikan ilman alustaakin, aivan loistavaa:)

 

Täysiä ruutuun

 

 

täällä ollaan!

 

Saako nyt palkkaa?

 

ilman alustaa ja silti keskellä ruutua, jee:)

 

Meidän tunnari ongelma sitten... siis se, että treeneissä onnistuu aina, mutta kisoissa Sani JOKA kerta käyttää sen yhden väärän suussa ennenkuin tuo oikean..Niin siis tää on kuulemma virhe, jonka moni koira tekee:) Kun niillä on hyppynouto ja/tai metalli alla ennen tunnaria, niin niille jää noutomoodi päälle. Ne lähtee siis tunnarikapuloille ajatuksella noutaa, ottaa kapulan suuhun ja muistaa siinä vaiheessa, että ainiin tää olikin tää...Piti oikein tsekata meidän kahden edellisen kokeen liikejärjestykset, molemmissa siis ollut sekoitettu... ja kyllä, molemmissa on tunnaria edeltävä liike ollut hyppynouto:) Melkein tulee mieleen, että tekeeköhän tuomarit sen tahallaan, vähän luulen :D Vinkkinä saatiin siis jatkossa treenata aina molemmat noudot ennen tunnaria ja nyt alussa helpotetaan tunnaria vähän(laitan sinne kapuloiden sekaan pari namia), jotta saadaan onnistumisia. Jos me tällä saadaan tää kuntoon niin aivan loistavaa, olisi kyllä ihanaa:)

 

Ensin hyppynouto

 

sitten metallinouto

 

ja vasta sitten tunnari :)

 

Lentsu puhui myös palkkatempusta. Ideaa en osaa hienosti selittää, mutta käytännössä koiralle opetetaan temppu (esim pyöriminen), joka tarkoittaa, että liike meni hyvin. Kehässä kun ei voi palkata namilla tai lelulla, niin tempulle koiralle saadaan kerrottua, että se on tehnyt oikein! En ollut kuullutkaan tämmöisestä aikaisemmin, mutta kuulosti niin toimivalle idealle, että otettiin heti käyttöön:) Sanin temppu on siis pyöriminen vasemmalle. Nyt kun olen tätä parissa treenissä tehnyt, niin huomaan, että toimii!! Sani tosiaan palkkautuu siitä, vaikken joka kerta olekaan antanut namia perään ja yllättäen tempun tekeminen on vähentänyt myös haukkumista liikkeitten välissä, jännä juttu:) Tää on nyt ihan uusi juttu, joten kiva nähdä miten se alkaa toimia pitkässä juoksussa.

 

Muutenkin Lentsu painotti palkkaamattomuuden treenausta. Mä teen sitä aivan liian vähän eli en juuri ollenkaan. Otettiin luoksetulo pysäytys ja ruutu häirittynä. Siksi nämä koska niissä koira joutuu toimimaan yksin kaukana ohjaajasta, joten myös häiriöt vaikuttaa enemmän. Lentsu lätki kengällä maata Sanin vieressä ja heitti kengän Sanin edestä. Ruudussa meni istumaan ruudun etureunaan ja heitti limupullon toiseen reunaan. Luoksetulon häiriöön Sani ei reagoinut ollenkaan, kuulemma katsoi vain mua. Ruudussa kiersi kaksi kertaa Lentsun ja limupullon luo, mutta kolmannella jo meni suoraan alustalle:) Lentsun mukaan Sani kestää sheltiksi tosi hyvin häiriötä ja siihen meidän ei kuulemma sen kummemmin tarvitse panostaa! Sanoi, että Sanin reagointi häiriöihin kisoissa johtuu juuri siitä, kun sen vire ei ole enää ihan optimi, niin se ehtii enemmän huomioida myös ympäristöä. Ja vire taas ei pysy kisoissa, jos palkkaamattomuutta ei treenaa. Eli ohjaaja voi taas katsoa peiliin:) Treeniä, treeniä tähänkin!

 

Ruutuun ohi häriöiden :)

 

Olinko mami hieno, olinhan!!! :)

 

Lisäksi otettiin kaukoja, mutta mulla jäi muistiinpano välineet kotiin ja olen unohtanut mitä vinkkejä saatiin tähän:( Voi itku, harmittaa, mutta oma vika!! Asiaa tuli niin paljon ja muitten treenejä seuratessa sai myös hyviä vinkkejä, että ne muistiinpanovälineet olisi olleet tosi tarpeen! Joka tapauksessa ihan huippuhyvä leiri. Tuntuu, että saatiin ratkaisun avaimia moneen ongelmaan ja treeni-into nousi taas ihan huippuunsa. Lentsu on kyllä ihan mahtava!! ISOT KIITOKSET vielä Sirpalle leirin järkkäilystä, me ollaan ainakin hurjan tyytyväisiä viikonlopun antiin:) Kiva oli myös nähdä ja tutustua muihin tokoileviin sheltteihin omistajineen! Kyllä sheltistäkin se moottori tokoon löytyy, kun vaan omistajalla on intoa:) Aivan huisan hienoja koiria tuli nähtyä:) Kiitos vielä kaikille leirikavereille!

 

Typsyjen kanssa oli jälleen kerran ihana olla reissussa, kun ovat niin hienokäytöksiä ja helppoja!! On ne niin kultaisia:) Suurkiitos vielä Sadulle matkoista ja majoitusseurasta! Oli mukavaa:)

 

Loppuun vielä pari kuvaa kun käytiin Sirpan poppoon kanssa leirilauantaina iltalenkillä:) Nämä sekä kaikki tokoleirin kuvat on ottanut Sirpa Saari. Isot kiitokset Sirpalle:)

 

Java, Nati, Leya, Tipi, Sani, Maya ja Miro

 

Sama poppoo:)

 

 Ja nyt ulkonakin paistaa aurinko, joten nää suuntaa lenkille:) Heissan!